lauantai 21. maaliskuuta 2015

Pelkoa ja Inhoa... I Love It.

Yhdeksännet sukat, yhdeksäs blogaus. Tällä kertaa sukat tehtiin 100% jämälangoista mikä oli aika kivaa. Eipä tarvinnut laskea tai miettiä raitojen paikkoja kun lanka vaihtui viimeistään silloin kun se loppui. Viimeiset sukat joita tulen tekemään metallipuikoilla.

Mutta sitten asiaan...

Minä pidän kauhusta. Olen aina pitänyt. Jo nuorena pojan kloppina katsoin kauhuelokuvia, joita en olisi ikäni puolesta saanut katsoa. Oli kyse sitten elokuvista, kirjoista tai peleistä, kauhu on genre lähellä sydäntäni.

Kauhu on kaikesta päätellen vaikea elokuvataiteen alalaji, sillä olen katsonut melkoisen paljon mitätöntä kuraa, joka ei ole saanut aikaan mitään muuta kuin haukoituksia.
Miksi pidän kauhusta? Pidän siitä tunteesta, kun istun penkinreunaa puristaen ja tuijotan henkeäni pidätellen, peläten hahmojen puolesta. Tämä kyllä edellyttää että hahmoissa on jotain mistä pitää, jotain minkä vuoksi toivoo heidän selviytyvän koettelemuksistaan. Läheskään aina näin ei ole. Säikäytys ja säväri, kun sydän pamppailee pelosta. Ah miten sitä tuntee olevansa elossa :D

Tässä 9 mieleenpainunutta kauhukokemustani.

1. Predator
Eräs varhaisimmista kauhumuistoistani liittyy Predator elokuvaan. Tuo näkymättömäksi muuttuva avaruuden saalistaja vei yö unet kun mummolassa katsoin sen ensi kerran. Olin varmaan reilun kymmenen vanha. En muista. Muistan vain että uni ei meinannut tulla kun olohuone, jossa nukuin, oli täynnä isoja kasveja joiden oksat toivat mieleen viidakon. Viidakossa se Predator metsästi ja nyt se saattaa olla vaikka tuossa kasvin takana.


2. Keskiyön nakertajat
Jostain syystä pelkäsin pienenä tosi paljon avaruusolioita. Pelkään vieläkin. On pelottavaa katsella öistä tähtitaivasta, yksin ja miettiä että kukahan tuolta tähtien takaa tulee kylään, sillä se on kuitenkin vain ajankysymys. Vaikka tämä elokuvasarja on kauhukomediaa, olivat nämä pienet karvaiset pallerot niitä mitä etsin illalla ennen nukkumaan menoa sänkyni alta.


 3. Stephen King - Kalpea Aavistus
Kirja kertoo tarinan kirjailijasta jonka vaimo kuolee yllättäen, hän muuttaa mökilleen jossa alkaa kummittelemaan. Kummitus tarina siis. Olen lukenut kirjan ainakin kahteen kertaan, ja se onkin eräs suosikki kirjoistani. Kummitukset ja henkimaailma on myös kiehtonut minua. Joskus telkkarista tuli most haunted sarja jossa esiteltiin kummitustaloja. Jännää oli, vaikka eräs meedio tuntui vetävän koko homman ihan komediaksi. Sam.. Sam... My spirit guide, Sam what did you say?


4. P.T.
Pelin nimi tulee sanoista Playable Trailer ja kun trailerin on saanut pelattua läpi, paljastuu että
kyseessä on uusi osa Silent Hill pelisarjaan. Traileri koostuu muutamasta eri huoneesta joita kierrätetään siihen malliin että tuntee olevansa "päiväni murmelina" loopissa. Kun löytää ne pienet jutut mihin koskea, jutut mitä lukea, tarina etenee ja looppi muuttuu. Meininki muuttuu kokoajan pelottavammaksi ja kuvioihin tulee varsin pelottava daami. Pelissä ei voi kuolla, mutta se ei tee pelistä yhtään vähemmän pelottavaa. Harvoista asioista tulee nykyään painajaisia mutta tämän jälkeinen yö oli yhtä looppia.


5. Orpokoti  
Espanjassa tehdään hyviä elokuvia ainakin näiden kauhuelokuvia perusteella mitkä ovat päässeet listallani. Orpokoti kertoo tarinan naisesta, joka muuttaa lapsuutensa kotiin, taloon joka oli orpokoti vammaisille lapsille. Eikä aikaakaan kun naisen jälkikasvu saa uuden näkymättömän ystävän. Suosittelen lämpimästi :)


6. The Conjuring
Ed ja Lorraine Warren ovat amerikkalaisia demonologeja ja paranormaalien ilmiöiden tutkijoita, ehkä kuuluisimpia alallaan. Warrenit ovat olleet mukana muunmuassa Amityvillen, Annabelle nuken ja Perronin perheen tapauksissa. The Conjuring kertoo Perronin perheen tapauksesta.
Perhe muuttaa unelmiensa taloon, jolla on kuitenkin synkkä menneisyys joka pyrkii nykyhetkeen. Kellot pysähtyvät aina samaan aikaan keskellä yötä. Taulut ei pysy seinillä. Sitä perinteistä poltergeist meininkiä.  Elokuva ei keksi pyörää uudelleen, mutta esittää asiansa niin hienosti että kyseessä on loistava pätkä. Ja sangen pelottava sellainen :)
Warreneiden elämästä on kirjoitettu kirja, the demonologist, joka on sellaista luettavaa, että en sitä uskalla lukea kuin päiväsaikaan.


7. Human Centipede
Istu poika, Istu. Hyvä poika.
Ehkä hirvein tilanne mitä voi kuvitella: heräät railakkaasti juhlitun illan jälkeen ja huomaat että naamaasi on ommeltu toisen tyypin anukseen kiinni. Asiaa pahentaa että myös sinun anukseesi on ommeltu jonkun toisen suu kiinni. Ja sitten kun tajuat että ruokahan menee ekasta sisään ja vikasta ulos... En tiedä onko leffa lopulta pelottava vai vaan ihan helvetin ällöttävä. Tunnereaktion se ainakin saa aikaan mikä on hienompaa kuin elokuva joka ei herätä mitään.


8. [rec]
Käytiin avopuolisoni kanssa tämä katsomassa ihan elokuvateatterissa. Aikalailla ensimmäisiä espanjankielisiä elokuvia mitä olen nähnyt. Ja perhana miten jännä tää oli. Muut katsojat huusivat jännityksestä ja jälkeenpäin parempi puoleni kertoi että olisi tehnyt mieli juosta teatterista ulos kun jänskätti niin :) Ei kuitenkaan juostu ja hyvä niin, sillä elokuva on mainio. Jatko-osia pari ja jenkki versiokin on tullut, mutta kyllä tämä alkuperäinen on paras. Juonesta voin kertoa sen verran, että Pääosissa on paikallistoimittaja joka on tekemässä juttua palomiesten yövuorosta. Hälytys tulee asuintalosta johon porukka jää sitten lopulta nalkkiin... seuranaan... no enpäs kerro enempää :)



9. Musiikki
Myös musiikki voi olla pelottavaa. Tässä oiva esimerkki: https://youtu.be/61SBxtE-64o. Kappale on elokuvasta Lords of Salem. Koko elokuva on aika jännä, mutta mieleen jäi erityisesti tämä pahaenteinen teema kappale. Elokuva näyttää nuhjuiselta, vähän kuin olisi kuvattu 70-luvulla. Rob Zombie tekee näyttäviä elokuvia, eikä tämä ole sinänsä poikkeus aikaisempiin tuotoksiin.




Akira Yamaoka on japanilainen säveltäjä joka on ollut alkujaan vastuussa Silent Hill pelisarjan musiikista, ja on eittämättä syynä pelin valtaisaan suosioon. Voin myöntää, että olen käyttänyt enemmän aikaa SH pelien soundtrackien kuunteluun, kuin itse pelaamiseen. Tässä näyte: https://youtu.be/YKWK1Wd1UXI. Näyte sisältää kaiken Silent Hill 2 pelin musiikin, ja sieltä löytyy melko pelottavaa meininkiä.

2 kommenttia:

  1. Seiska kuulostaa kyllä melkoisen Ö-luokan kamalta :D
    Kauhu on tyylilaji josta joskus pidin, nyt mennään Ace Ventura ja Pirates Of The Caribbean-linjalla :D Minusta on tullut liian herkkis, kirjoitinkin joskus aiheesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se on sitä idealtaan... Tai kai se yrittää lähinnä shokeerata. Ihan tuotannollisesti se on tehty ettei sinällään ole ö-luokkaa :) aika kaamea leffa. Mä diggaan kyl kans tota piraattimeininkiä. Melkein kaikki genret menee, vähiten kuitenkin tulee katsottua nykyään sellasia turbo-ahdettuja toimintapläjäyksiä.

      Poista