Joulu, Vuoden synkin juhla.

Ainakin niille keillä ei ole ketään kelle soittaa. Eli Toisinsanoen laulu ja soitin yhtye Viikatteelle.

Viikatteen joululevy, vuoden synkin juhla, taisi olla ensi kosketukseni yhtyeeseen. Muistelisin kuulleeni sitä ensi kerran lukion kahviossa. Olisiko ollut ystäväni Olli joka sen oli tuonut sen kuunteluun. Oli kovaa kamaa.

Rautalankahevi versiot Sylvian Joululaulusta ja varpusesta jouluaamuna ovat edelleen joulusuosikkejani.

Tässäpä joululaulujen top 5

1. Jossain on kai vielä joulu - leevi and the leavings
2. Näin sydämeeni joulun teen - vesa-matti loiri
3. Sylvian joululaulu - Viikate
4. Last Christmas - wham
5. Jouluaattona kännissä - leevi and the leavings

(Mä en itsekkään ymmärrä että mikä perversio tuo wham oikein on.)

Joulun kunniaksi tein sukat nro.5. Varsinaiset sateenkaarisukat niistä tulikin. Työjälkeen olen melkoisen tyytyväinen. Seuraavalla kerralla pitää koettaa erilaista kantapäätä sekä kärkikavennusta.

Hyvää ja rauhaisaa joulua kaikille niille kahdelle lukijalle jotka tänne välillä eksyvät ;)

 

Hail to the Sea, baby!

Näin varmaan se Jacques Cousteau ajatteli seilatessaan Calypsollaan ympäri maailman meriä, tutkien ja pipo päässään jillaillen.

Seuraavaksi lyhyt Cousteau historiikki:

Jacques syntyi Saint-André-de-Cubzacissa, Ranskassa 11.6.1910. Jacques kuoli 25.6.1997 Pariisissa, sekin on Ranskassa.

Siinä välissä Jacques ehti rällätä kaikilla maailman merillä, tutkia meriä ja niiden pohjiakin, sekä tehdä itsestään muoti legendan käyttämällä punaista pipoa. Pipoa hän käytti paitsi muodollisista, myös käytännön syistä. Sukellusveneet eivät olleet kovinkaan lämpimiä paikkoja. Ja jostain syystä Cousteau posseineen ei seilannut pelkästään Karibian meren lämmössä...

Cousteau oli edelläkävijä laitesukelluksen ja  vedenalaisen kuvauksen kehityksessä  sekä tosi kova merien suojelia.Kaikin puolin hieno mies, jolla oli hieno pipo.

Cousteaun laiva, Calypso, laskettiin vesille 1941, palveli toisessa maailmansodassa ja 1950 irlantilainen Guiness miljonääri vuokrasi Calypson Jacques Cousteaulle hurjalla 1 frangin hinnalla. Calypso muuten upposi kertaalleen. Vuosi oli 1996. Laiva nostettiin 1998, ja vielä tänäpäivänäkin sen kunnostus on kesken. Laiva tai se mitä siitä on jäljellä, sijaitsevat Pirioun telakalla Ranskassa.

Olen siis tehnyt ensimmäisen piponi. Jacques Cousteaun kunniaksi nimesin sen Calypsoksi.

IV - One With the Storm

Neljänsien sukkien kohdalla minua innoitti suuresti Ghost Brigaden uutuus IV - one with the storm levy, joka on lyhyesti sanottuna vuoden levy.

Raskasta, kaunista musisointia, hienoja melodioita sekä laulu joka vaihtelee puhtaan laulannan ja karjumisen välillä... Joku siinä karjunnassa vaan toimii niin perkeleen hyvin. Se osuu johonkin syvälle suoraan mielihyväkeskukseen tai johonkin vastaavaan. Musiikki kuvaa sisäistä sielunmaisemaani aika täydellisesti. Erityisesti viimeinen suomenkielinen "Elämä On Tulta" kappale on aivan loistava. 

Jos levy on kuuntelematta niin nyt samantien levykauppa, tai spotifyyn ja kiekko kuunteluun!

Kuuntele spotifystä!

Ai niin ne sukat. Laaduntarkkailu kusee tällä kertaa isosti. Toinen sukka tuntuu hyvältä ja toinen vähän liian tiukalta. Lisäksi tuo lisäävän IV kantapäissä näyttää ihan siltä kuin olisin ne siihen päissäni laittanut. Ensi kerralla pienempää ja parempaa jälkeä. Taidan parit seuraavat sukat tehdä ihan yhdellä langalla ilman että lähden kikkailemaan, en selvästi ole siihen vielä valmis.

Vol.3 : sukalliset viestit

Kolmannet sukat ovat valmiit.

Hip hei. Työnjälki on edellisiä sukkia parempaa, kiva huomata kehittyneensä. Tätä työstäessä tuli kuunneltua slipknotin uutta levyä ja vanhaa kunnon Trio Niskalaukausta, kiitos spotifyn. Tuo numeroiden kirjailu saa parantua aika huomattavasti ennenkuin oon niihin tyytyväinen. Harjoitus tekee mestarin. 

Aikaisemmin tänään vähän suurentelin 1 sukkia, kun olin tehnyt niihin liian kapean osaston varpaille. Tein kavennukset normaaleilla sukkapuikoilla ja sen perään viimeistelin nämä. On muuten bambupuikot niiiiin paljon paremmat kuin metalliset puikot. 

Loppuun katkelma Timo Rautiainen & Trio Niskalaukausta: 

RAJATON RAKKAUS (villasukkia kohtaan)

niin jäi villasukat taas puolitiehen

itsestään oli luullut liikoja

Pakkaset tulevat purevammiksi

varpaita jo palelee

puikot käsissä keskellä pihaa

ei jaksa lankakerää potkia

mies katsoo taakseen tulosuuntaan

vain lankojaan seuranneet

miksi novitaan jäi hyvä kaava

miksei kuulu bambupuikkojen hellä kolina

Puikkoja ja lankoja riittäisi

kun vain neuloisi

vaikka lanka loppuu, ei puikot kulu

aina on tehty mitä aiottu

vaikka kaava on liian vaikea

ja lanka liian paksu

Toinen tuleminen...

Olin jo ensimmäistä sukkaa kutoessa päättänyt, että tulisin numeroimaan kaikki tekeleeni. Näin tietäisin kuinka monet sukat olisin tehnyt ja se lisäisi niihin jotain omalaatuista. Jokainen sukka olisi takuuvarmasti uniikki.

Nämä nro.2 sukat tuli aloitettua heti ensimmäisten valmistuttua. Ihan hienoimpia lankoja mitä olen koskaan nähnyt. Värikäs, mutta ei liian kirkas. Kuka sanoo että kaikkien villasukkien tarvitsee olla harmaita :)

Alku aina vaikeaa...

Tästä se kaikki alkoi. Ihan ekat itse tehdyt villasukat. Näiden värkkääminen alkoi oikeastaan jo keväällä 2014. Ehdin oppia varren oikeat ja nurjat sekä kantalapun... ja sitten totesin ettei näistä valmista tule.

Puoleksi vuodeksi unohdin koko homman, hautasin ekan sukan raakileen arkun pohjalle. Sitten lokakuun alussa löysin sen etsiessäni jotain aivan muuta. Päätin kokeilla josko tästä tulisi valmis. Ei tullut. Purin koko paskan ja aloitin alusta... Ja sen jälkeen purin ja taas aloitin alusta.

Kolmannella kerralla päätin viedä sukan maaliin vaikka mikä tulisi. Homma tökkäsi seuraavaksi kantapään kavennuksiin. Hakeuduin mestarin oppiin. Mestari opetti minua kärsivällisesti, ja jokin vain naksahti pääni sisällä, se oli verisuoni. No ei vaan. Opin kuin opinkin kantapään kavennuksen!

Sen jälkeen homma lähti käsistä. En ole ollut entiseni. Sain sukan valmiiksi. Pari ensimmäiselle syntyi nopeasti, kahdessa päivässä! Olin addiktoitunut. Ostin jopa bambupuikot, koska kuulin että ne pitävät vähemmän ääntä. En jäisi enää kiinni jos alkaisin neuloa. En enää pysty käymään kaupassakaan ilman että löydän itseni novitan lankahyllyltä. Help!